Olisiko jo aika kasvaa? Tähän kysymykseen jokaisen omistajan pitää osata vastata

Suomessa on paljon pieniä yrityksiä, joilla on edellytykset kasvaa keskisuuriksi. Kasvuloikan voi rakentaa yritysjärjestelyllä tai laajentamalla liiketoimintaa sopivalle kasvumarkkinalle. Lähtökohtana on omistamisen tavoitteiden määritteleminen, analyyttinen rohkeus ja sopivien kumppanien löytäminen.

Olisiko jo aika kasvaa? Yrityksen omistaja voi tulkita tämän kysymyksen retorisena tai provokatiivisena. Vastausta kannattaa pohtia, jos aihetta ei ole hetkeen arvioitu riittävän laajasta näkökulmasta.

”Rakennammeko omassa mielessämme liiankin herkästi kasvun esteitä”, haastaa Marko Roukkula, joka tekee BDO:lla perhe- ja yrittäjäomisteisten asiakkaiden yritys- ja pääomajärjestelyjä.

Roukkula herättelee yritysten omistajia pohtimaan, onko kasvun edessä todellisia esteitä, vai voiko kyse olla rohkeuden puutteesta tai siitä, että omat hartiat ovat liian kapeat.

”Pelasin nuoruudessani jalkapalloa maalivahtina. Keskeinen ominaisuus maalivahdille on järkevä rohkeus. Saattaa olla turvallisempaa jättää läpiajotilanteessa menemättä röyhkeästi palloa vastaan, odotella hetki ja antaa muiden tehdä aloite. Tällöin kuitenkin vastustajalla on mahdollisuus pyrkiä pelaamaan tilanne haluamallaan tavalla.”

Suomalaisyritysten investoinnit sekä tutkimus- ja kehittämispanostukset ovat olleet jo jonkin aikaa laskusuunnassa. Kun kansantaloudellisesti ajat ovat vaikeat ja positiiviset signaalit vielä heikkoja, Roukkula rohkaisee yritysten omistajia tähyämään kauemmas, sinne missä valoa näkyy ja pallo liikkuu. ”Nyt kannattaa ottaa rohkeasti aloite kasvuun.”

Yksi kasvun mahdollistaja on riittävä markkinan koko

Vaikka pientä piristymistä näkyykin, tilastollisesti yritysjärjestelyjä toteutetaan vielä tällä hetkellä Suomessa normaalia vähemmän. Roukkulan mielestä viimeistään nyt yrityksen omistajien tulee terävöittää omistajatahtotila sekä -strategia ja määrittää omistajana suuntaviivat tavoiteltavalle kasvulle. On perusteltua pyrkiä markkinoille, joilla kasvua on tunnistettavissa. Yhtiön hallituksen agendalla on määrittää konkreettiset keinot uuden kohdemarkkinan saavuttamiseksi.

”Meillä saatetaan pitäytyä liiaksikin tutussa kotimarkkinassa keskittyen toimenpiteisiin, joiden vaikuttavuus kasvuun on marginaalinen. Suomalaisyritysten kasvutarinoissa yksi onnistumistekijä on ollut omistajista lähtevä kyky ja halu kasvaa sekä rohkeus mennä sellaisille markkinoille, joilla on kasvupotentiaalia.”

”Rakennammeko omassa mielessämme liiankin herkästi kasvun esteitä?”

Monissa yrityksissä sukupolvenvaihdos on ajankohtaista lähitulevaisuudessa, koska omistajakunta vanhenee. Kun omistuksen murroskohta lähestyy, kannattaa hyvissä ajoin arvioida omistajatahtotilaan pohjautuen ensimmäiset askeleet yritysostojen toteuttamiseen, jos kyky tarvittavaan riskinottoon ja taloudelliset fasiliteetit ovat kunnossa.

”Käytännössä yritysosto on merkittävä investointi yhtiöarvon kasvattamiseksi, mutta myös tulevien kasvuedellytysten parantamiseksi. Moni omistaja haluaa pohjustaa, mutta samalla myös siirtää uudelle omistajapolvelle kasvuloikan, kuten laajentamisen uuteen markkinaan. Velvoitetta kasvuloikkaan ei kuitenkaan pidä sysätä vain tuleville omistajapolville. Jokainen omistajapolvi luo omilla nykyhetken toimenpiteillään paremman tai haastavamman pohjan myös tulevalle kasvulle.”

Merkittävän kasvuloikan uudelle markkinalle voi toteuttaa esimerkiksi kumppanoitumalla pääomasijoittajan kanssa riskin jakamiseksi.

”Tätä kuitenkin moni epäröi. Sanoitammeko liikaakin, että yhtiö myydään pääomasijoittajalle, vaikka kyse on samalla merkittävän kasvun vaatimien pääomien järjestämisestä sekä kasvuloikan edellyttämän osaamisen hankkimisesta – omistajakumppanin hankkimisesta kasvulle?”

Roukkula painottaa, että Suomessa pitää saada yhä useampi pieni yritys harppaamaan keskisuurten yhtiöiden kokoluokkaan. Tämä tuo paitsi lisää työpaikkoja ja verotuloja, myös mahdollistaa lisää kasvua, koska keskisuuren yrityksen mahdollisuus kasvaa myös epäorgaanisesti on isompi.

Kasvu suunnitellaan selkein askelin

Ensimmäiseksi yrityksen omistajan kannattaa Roukkulan mukaan määritellä omistukselleen muutaman vuoden päähän tavoitetaso; millainen on minun kunnianhimoni ja nälkäni ja miten sen käytännössä voi tyydyttää – nälkähän myös kasvaa syödessä.

”Kestävän kasvun, voiton ja taloudellisen edun tavoittelusta, jopa maksimaalisella tavalla, saa ja pitää puhua Suomessa paljon enemmän. Sitä ei kannata jättää startupien ja early stage -yritysten yksinoikeudeksi – saati tyytyä kaihoten seurailemaan ruotsalaisten kasvuloikkia.”

Toiseksi kannattaa määritellä liiketoiminnalle selkeä päämäärä ja strategia sen saavuttamiseksi. Sitten on hyvä tunnistaa nykyiset kilpailuedut ja lähteä miettimään, millä markkinoilla kasvua tapahtuu ja missä markkinan koko olisi yritykselle houkutteleva.

”Markkina-analyysiin kannattaa investoida jonkin verran aikaa ja rahaa, jotta pystyy tarkentamaan, mistä markkinasta ja millä perusteella syntyisi eniten kasvun mahdollisuuksia.”

Yritysostolla uuteen markkinaan

Kun kasvumarkkina on valittu, päätetään keinot sinne menemiseksi.

”Saatamme sivuuttaa mahdottomana ajatuksen ottaa uusi markkina haltuun merkittävällä yritysostolla, koska meillä ei ole riskinsietokykyä tai taloudellisia mahdollisuuksia. Arviointi tehdään usein sillä hetkellä käytettävissä olevien alimitoitettujen resurssien pohjalta.”

Mikäli ensin tekee huolellisen taustatyön, määrittelee ja valitsee keinot, operaatiolle on helpompi rakentaa riittävät pääomafasiliteetit. Ratkaisuksi voi muodostua uuden omistajakumppanin mukaan ottaminen, jotta kasvu voidaan toteuttaa järkevällä riskitasolla.

”Suomalaisyritysten kasvutarinoissa yksi onnistumistekijä on ollut omistajista lähtevä kyky ja halu kasvaa sekä rohkeus mennä sellaisille markkinoille, joilla on kasvupotentiaalia.”

Kasvuhaaveita rajoittaa usein pelko, että ottamalla pääomasijoittajan mukaan omistajataho luopuu vallastaan ja päästää yrityksen ajautumaan pois käsistään.

”Haastan tätä tulkintaa. Samalla yrityksen perustaja tai nykyomistaja saa halutessaan vastineeksi merkittävän mahdollisuuden kasvattaa yrityksen arvoa uuden omistajakumppanin kanssa.”

Kyse on Roukkulan mielestä ennemminkin kasvun rahoittamisen edellyttämästä omistuspohjan laajentamisesta vaihe vaiheelta.

”Pääomasijoittaja tulee mukaan vain rajoitetuksi ajaksi ja sen omistajuudella on selkeä agenda: kasvattaa yrityksen arvoa yhdessä muiden omistajien kanssa tiettyyn pisteeseen, jonka jälkeen sen omistus siirretään seuraavaan kotiin, mahdollisesti ainakin osan omistajista jatkaessa edelleen omistajina kohti seuraavaa kasvuvaihetta.”

Valtavat murrokset luovat aina tilaa niille, joilla on uskallusta lähteä toteuttamaan kunnianhimoisia kasvusuunnitelmia ja siirtyä hetkeksi epämukavuusalueelle.

”Suomessa yhtiöt ovat keskimäärin aika vahvassa kunnossa. Meillä on kykyä lähteä ottamaan kasvuloikkia, jos on tahtoa ja analyyttistä rohkeutta siirtyä suunnitelmasta käytäntöön.”