Ammattimainen hallitus varmistaa, että johto käyttää aikansa oikein – myös rahoituskierroksen aikana

”Jos kysyn hallituksen jäseneltä, mikä on toimitusjohtajan rooli myynnin ja liiketoiminnan kasvattamisessa, vastaus kuuluu lähes aina, että se on merkittävä. Jos sitten intoudun kysymään, voisiko toimitusjohtaja lopettaa tähän panostamisen, saan vastaukseksi kiivasta pään pudistelua. Tätä taustaa vasten on ristiriitaista huomata, että kasvua hakevan yrityksen toimitusjohtaja ja iso osa avainhenkilöistä päästetään käyttämään aikaansa rahoituskierroksen valmisteluun, rakentamiseen ja intensiiviseen läpiviemiseen, mikä keveimmilläänkin haukkaa useamman päivän viikossa 6-10 kuukauden ajan.”

Mikko Finne auttaa BDO:lla asiakkaita kasvurahoituksen hankinnassa. Mikon keskeinen viesti kasvuyritysten hallituksille on selkeä: ”Huolehtikaa, että toimitusjohtaja ja johtoryhmä käyttävät aikansa oikeisiin asioihin. Erityisesti silloin, kun yritys pyrkii vakuuttamaan sijoittajat luottamaan yrityksen kasvupotentiaaliin ja johdon kyvykkyyteen.”

Toimitusjohtajan arvokas aika kannattaa keskittää kasvuun

Kun yritys tarvitsee uutta rahoitusta, se pyrkii usein hyödyntämään rahoituskierroksen rakentamisessa hallituksen jäsenten verkostoja. ”Kun pelkät henkilökohtaiset verkostot eivät enää riitä ja muiden mahdollisten sijoittajien kartoittaminen tulee ajankohtaiseksi, on valittava, mihin toimitusjohtaja tai yrityksen perustaja käyttää aikaansa – liiketoiminnan kasvattamiseen vai potentiaalisten rahoittajien etsimiseen ja rahoituskierroksen läpiviemiseen.”

Jos ylin johto irrottaa kätensä liiketoiminnan kasvattamisesta, saattaa kasvu hidastua. Finne painottaa, että on paljon mielekkäämpää näyttää rahoituskierroksen aikana mahdollisille sijoittajille kasvavia myyntilukuja kuin alas päin meneviä lukuja.

Ei ole mitenkään poikkeuksellista nähdä rahoituskierrosten kaatuvan siihen, että kasvukäyrät ovat kääntyneet toiseen suuntaan joko ennen rahoituskierrosta tai sen aikana. ”Tällaisessa tilanteessa sijoittaja miettii, mikä mahtaa olla yhtiön tulevaisuus. Johdolla pitää olla kaikki fokus siinä, että luvut kääntyvät tai pysyvät ylöspäin suuntaavina.”

Mistä sitten johtuu, että toimitusjohtajat päätyvät itse tekemään rahoituskierrosta käsityönään? Finnen mukaan kasvuyhtiöt ovat Suomen kontekstissa väliinputoajia. ”Ne ovat kehityskaaressaan siinä vaiheessa, että tilitoimisto ei enää ihan riitä, mutta yrityksen koko ei vielä mahdollista vakituisen talousjohtajan tai kontrollerin palkkaamista. Tällöin hallituksen jäsenet tai puheenjohtaja avustavat rahoituskierroksen kontaktoinnissa ja rahan keräämisen eri vaiheissa. Kokonaisuuden koordinointi jää kuitenkin yleensä kuitenkin toimitusjohtajan pöydälle.”  

Joskus käy niinkin onnellisesti, että kun rahoituskierros on clousattu, uutta liiketoimintasuunnitelmaa on ehditty toteuttaa kvartaalin verran, rekrytoinnit on avattu ja uutta markkinaa alettu tunnustella, pitäisi jo käynnistää uusi rahoituskierros – entistä vähemmällä ajalla.

Rahoitusvaihtoehtoja arvioitava laajasta näkökulmasta

Toiseksi Finne korostaa, että rahoittajia ei kannata kartoittaa ainoastaan omista verkostoista. ”Vaikka Suomessa lähdetään usein hakemaan hallitukseen sellaisia henkilöitä, joilla on hyviä rahoittajakontakteja, rohkaisen kyseenalaistamaan tätä vuosikymmeninä muovautunutta käytäntöä.” 

Kasvun vauhdittamiseksi on tärkeää osata miettiä kokonaisvaltaisesti eri rahoitusvälineitä ja koostaa kokonaisuus yhtiölle sopivaksi.  ”Arvioinnissa kannattaa pitää mukana koko portfolio skaalalla Business Finlandin tuet ja lainat, ELY-keskukset, pankkirahoitus, muu yksityinen rahoitus, sijoittajien rahoitus jne.”

”Euroopassa on tuhansia aktiivisia venture capital tai corporate venture capital -toimijoita. Vaikka sijoittajapiirit ovat henkilösidonnaisia, harvalla yksittäisellä hallituksen jäsenellä on riittävän laaja verkosto. On haastavaa pystyä kartoittamaan ja valitsemaan oikeanlaiset ja perustellut sijoittajat, joihin omassa hallituksessa on vieläpä kontaktit.”

Taloudellinen mallintaminen on vaativaa asiantuntijatyötä

Kolmanneksi Finne mainitsee saavansa välillä kuulla pääomasijoittajilta, että rahoitusta janoavat yritykset kamppailevat liikaa itsekseen taloudellisten laskelmiensa ja yhtiön liiketoimintametriikan kanssa. ”Mikäli taloudelliset laskelmat olisivat riippumattoman toimijan tekemiä tai tukemia ja sitä myötä mahdollisimman luotettavia, realistisia ja hyvin perusteltuja, pääomasijoittajat tuntisivat olonsa varmemmaksi ja sijoituspäätökset olisivat sulavampia”.

Mikäli johto laatii kaikki laskelmat itse, he eivät Finnen kokemuksen perusteella välttämättä osaa mieltää, missä asennossa lukujen ja suunnitelmien tulisi olla, jotta ne ovat paitsi uskottavia myös riittävän kunnianhimoisia. ”Laskelmien tulee kestää kriittistä tarkastelua. Sijoittajan pitää pystyä laskemaan mallinnusten pohjalta, tuleeko hän saamaan riittävän tuoton sijoitusaikansa kuluessa ja miten eri muuttujat vaikuttavat yhtiön kasvuun.” 

Vastuullinen hallitus tunnistaa, mikä on kullekin järkevä rooli

On kiistatonta, että yrityksen perustajan, toimitusjohtajan ja tiimin tehtävä on vakuuttaa sijoittajat. Sijoittaja sijoittaa yleensä ennen kaikkea tiimiin tai perustajaan. ”Johdon tulee kyetä esittämään vakuuttavasti liiketoimintasuunnitelma ja uskottavat ja harkitut luvut. 

Toimitusjohtajan syliin ei kuitenkaan samaan aikaan kannata kasata kaikkea muutakin rahoituskierrokseen liittyvää. ”Harvassa yrityksessä on riittävästi osaamista rahoitusvaihtoehtojen kartoittamiseen, esitysmateriaalien ja taloudellisten mallien laatimiseen, sijoittajatahojen tunnistamiseen tai rahoituskierroksen toteuttamiseen. Hallituksen kannattaa harkita ulkopuolisen neuvonantajan hyödyntämistä avainhenkilöiden keskittyessä kasvuvauhdin ylläpitoon.”

Ulkopuoliselta neuvonantajalta voi hakea asiantuntemusta rahoituksellisen strategian rakentamiseen, rahoittajavaihtoehtojen kartoittamiseen laajoista verkostoista, ovien avaamiseen, rahoituskierroksen fasilitoimiseen sekä mallinnusten ja materiaalien kriittiseen työstämiseen. ”Haasteena johdon fasilitoimissa rahoituskierroksissa on usein se, että aikataulut venyvät, kun sijoittajille ei anneta konkreettisia aikatauluja tai ei pystytä tuomaan riittävän jäsentynyttä prosessia. Sijoittajat mielellään jatkavat ehkä-vastauksen kanssa niin kauan, kunnes on pakko tehdä päätös.  Jos aikataulut venyvät, sijoittajat voivat tulkita, että kiinnostusta yhtiöön ei ole riittävästi muilla ja heidänkin kiinnostuksensa laimenee.”

”On vastuullista hallituksen toimintaa tunnistaa, mikä on kunkin oma rooli, ja varmistaa johdolle asiantunteva tuki rahoituskierroksen toteuttamiseksi. Loppukädessä tämä on hallituksen puheenjohtajan ja monesti myös omistajien linjaus.”