Valmistaudu vuoden 2025 verotusmuutoksiin – Nämä asiat sinun tulisi tietää

Henkilöverotukseen on luvassa useita muutoksia vuoden 2025 alussa. BDO:n vero- ja lakipalveluiden liiketoimintaa johtava Risto Kiviranta ja Tax Manager Suvi Seppä kävivät joulun alla läpi keskeiset muutokset. He summasivat, että vaikka arvonlisäverokorotukset nostavat useiden tavaroiden ja palveluiden hintoja, myös positiivisia muutoksia on luvassa, erityisesti lapsiperheille.

Arvonlisäverokannan muutokset jatkuvat tammikuun alussa, kun valtaosa alennetun 10 prosentin verokannan soveltamisalaan kuuluvista tavaroista ja palveluista siirtyy 14 prosentin arvonlisäverokannan soveltamisalaan. Ainoastaan sanoma- ja aikakauslehdet sekä yleisradiotoiminta saavat jatkaa vanhalla 10 prosentin arvonlisäverokannalla.

”Vaikka kyse on vain neljästä prosenttiyksiköstä, vaikuttaa muutos paitsi kuluttajien lompakkoon myös yrityksiin, joiden myymiä tavaroita ja palveluita on kuulunut alennetun alv-kannan piiriin. Näiden yritysten tulisi pystyä lisäämään veronkorotus loppuasiakkaiden hintoihin”, Risto Kiviranta kertoo.

Kuluttajille muutos näyttäytyy kirjojen ja lääkkeiden lisäksi esimerkiksi liikuntapalveluiden hinnoissa, kun padel-, golf- ja tennisvuorojen hinnoissa on jatkossa veron osuus suurempi. Sama koskee kulttuurin, viihteen ja urheilutapahtumien lippuhintoja.

Kiviranta vinkkaa, että kuluttajille jää hieman pelivaraakin, vaikka verokannan määrittää lopulta myydyn palvelun suorittamisajankohta tai tavaran toimittamishetki.

Jos on ajatellut käydä ensi vuonna elokuvissa ja haluaa ostaa leffalippuja himpun verran halvemmalla, voisin arvella että ostamalla sarjalipun ennen vuodenvaihdetta saa yksittäisen leffakäynnin jonkin verran edullisemmin.”

Myös uuden vuoden lupausta voisi aikaistaa halutessaan. ”Jos ostaisi kuntosalivuosikortin ja maksaisi hinnan ennakkomaksuna vuoden 2024 puolella, hinnan verokanta olisi 10 %. Jokusen kympin siinä voisi säästää”, Kiviranta pohtii.

Arvonlisäveroon on luvassa myös huojennuksia, kun kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat siirretään nykyisestä 25,5 prosentin verokannan piiristä alennetun 14 prosentin verokannan piiriin.

”Vaippoja kuluu pikkulapsiperheillä runsaasti, joten veronalennus on varmasti tervetullut”, Suvi Seppä toteaa.

Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousee, lisänä lapsikorotus

Työtulovähennyksen enimmäismäärää nostetaan, millä pyritään kannustamaan työssä käymiseen ja työn vastaanottamiseen sekä keventämään pienituloisten verotusta. Kun aiemmin työtulovähennys on ollut enintään 2 140 euroa, ensi vuodesta alkaen se on enintään 3 225 euroa. Jos palkansaaja tai yrittäjä on ennen vuoden 2025 alkua täyttänyt 65 vuotta, vähennys nousee enintään 4 425 euroon aiemman 3 340 euron sijaan.

Lapsikorotus tulee työtulovähennykseen uutena positiivisena asiana. Jokaisesta huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta myönnetään 50 euron korotus työtulovähennyksen enimmäismäärään ja yksinhuoltajalle tämä korotus myönnetään kaksinkertaisena.

Muuttokustannukset verovapaaksi, myös mukana siirtyvän perheen osalta

Muuttokustannusten verotukseen on luvassa muutoksia, kun työntekijä muuttaa työhön liittyvistä syistä. Lähettäessään työntekijän työskentelemään toiseen maahan työnantaja usein huolehtii siitä, että työntekijälle ei muutosta aiheudu kustannuksia, ja maksaa työntekijän puolesta muutosta aiheutuvat kustannukset. Vuodesta 2020 alkaen työnantajan maksamista muuttokustannusten korvauksista 50 prosenttia on kuitenkin katsottu työntekijän veronalaiseksi tuloksi, vaikka muutto on tapahtunut työpaikan sijainnin vuoksi.

”Vuodesta 2025 alkaen työnantaja voi korvata muuttokustannukset kokonaan verovapaana. Verovapaa etuus kattaa myös mukana siirtyvien perheenjäsenten muuttokustannukset”, Kiviranta kertoo.

”Palaamme Suomessakin takaisin verrokkimaissamme voimassa olevaan yleiseen käytäntöön, joka on reilumpi työntekijän sekä tämän mahdollisen perheen näkökulmasta.”

Kotitalousvähennystä supistetaan

Ensi vuoden alusta kaikesta kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä saatavan vähennyksen enimmäismäärä putoaa merkittävästi, 1600 euroon vuodessa per henkilö. Vielä vuonna 2024 vähennyksen enimmäismäärä on ollut remonttitöistä 2 250 euroa ja kotitalous-, hoiva- ja hoitotöistä sekä fysioterapiasta 3 500 euroa.

Seppä ja Kiviranta seuraavat kiinnostuksella muutoksen vaikutuksia. Kotitalousvähennystä käyttävät eniten ylimmät tuloluokat, mutta sen avulla myös työllistetään paljon ammattilaisia ja yrityksiä.

”Omakotitalossa kun asuu, ei välttämättä haluaisi itse tehdä kaikkia remppoja”, Kiviranta pohtii.

”Kun huomioi ulkopuolisen ammattilaisen palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset ja oman ansiotyön verorasituksen, Suomessa pitää olla aika kovat tulot, että taloudellisesta näkökulmasta katsottuna kannattaa palkata ammattilainen maalaamaan talon seinä eikä maalata sitä itse. Omalla kohdallani insentiivi maalata itse kasvaa, ja insentiivi ostaa se paikalliselta maalariyrittäjältä laskee. Vaikka kiistämättä on niin, että maalariyrittäjältä homma luonnistuu murto-osassa ajasta ja laatukin varmasti on korkeampi.”

Veroasiantuntijoita askarruttaa myös, jääkö Suomessa jatkossa esimerkiksi iäkkäille vanhemmille tilattuja kotitalous-, hoiva- ja hoitopalveluita ostamatta.

Tulorajan seuraaminen helpottuu

Viimeisenä Seppä nostaa esiin tervetulleen muutoksen: Verokortit tulevat jatkossa voimaan jo tammikuun alusta, eli palkkakuitilla näkyvä summa on sama kuin verotuksessa huomioitava summa. Tämä selkeyttää oman tulorajan seuraamista vuoden aikana ja vähentää joulukuussa saatuja ikäviä yllätyksiä siitä, ettei tuloraja ole riittänytkään.

”Itsekin olen saanut käyttää tähän paljon aikaa, kun kaverit ovat vuosien varrella lähetelleet minulle kuvia palkkakuiteistaan kyselläkseen, mahtuuko joulukuun palkka vielä vuoden tulorajaan. Siinä on lukuisia ääniviestejä lähetelty”, Seppä naurahtaa.

Vuoteen 2024 saakka vasta helmikuussa voimaan tulleelta perusverokortilta on puuttunut tammikuun palkka, mutta moni suomalainen on automaattisesti laskenut vuoden tulot tammikuusta alkaen.

”Onneksi tilanne selkiytyy nyt, koska kaikki eivät ole itsekseen huomanneet vähentää tammikuun palkkaa verokortin tulorajasta ja hoksanneet, että joulukuun palkalle olisi vielä tilaa ennen tulorajan ylittymistä.”