Sukupolvenvaihdos – juridiikka ja tunteet kohtaavat

Sukupolvenvaihdos on yrityksen omistajanvaihdoksen erikoistapaus, perheyrityksen elinkaaren riskialttein vaihe. Se on myös henkinen ja tekninen prosessi, jonka suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Onnistuessaan sukupolvenvaihdos vahvistaa sekä perhettä että yritystä ja turvaa perheyrityksen jatkuvuuden. Usein kuitenkin perheen ulkopuolisen, puolueettoman asiantuntijan mukana olo prosessissa on välttämätöntä.

Suomessa seuraavan kymmenen vuoden aikana yrittäjän ikääntymisestä johtuva omistajanvaihdos on edessä lähes 50 000 yrityksessä. Arviolta noin 13 500 yritystä tähtää sukupolvenvaihdokseen, käy ilmi vuoden 2018 omistajanvaihdosbarometristä. Yrityksistä valitettavan moni kuitenkin myydään tai lopetetaan yrittäjän eläköitymisen tai kuoleman jälkeen, vaikka olisi haluttu säilyttää yritys suvussa. Jatkajaa yritystoiminnalle ei perhepiiristä olla löydetty tai siirto seuraavalle sukupolvelle ei ole onnistunut. Kokemukseni mukaan usein tällaiseen tilanteeseen on päädytty siksi, että sukupolvenvaihdosta ei ole suunniteltu eikä siihen olla varauduttu tarpeeksi aikaisin. Syynä on usein myös huono kommunikaatio yritystoiminnasta luopuvan ja jatkajan välillä. Yhteistä tahtotilaa ei ole löydetty eikä pelisäännöistä, rooleista ja tulevaisuuden visioista päästy yhteisymmärrykseen.

Sukupolvenvaihdoksen suunnittelua ei voi koskaan aloittaa liian aikaisin. Yritystoiminnan jatkumisen turvaaminen edellyttää, että jatkaja perehtyy niin yrityksen toimintaan kuin johtamiseen ja päätöksentekoon. Parhaiten tämä onnistuu niin, että jatkaja tulee hyvissä ajoin mukaan yrityksen toimintaan jo ennen sukupolvenvaihdosta. Sukupolvenvaihdos on järkevää aloittaa paitsi ajoissa, myös vaiheittain. Valmistautumiseen olisi hyvä varata aikaa ainakin 3-5 vuotta.

Perheyritys eroaa muista yrityksistä siinä, että sen toiminnassa yhdistyvät perhe, omistajuus sekä liiketoiminta. Perhe tuo yritystoimintaan mukaan myös tunteet, joita muissa yrityksissä pyritään lähtökohtaisesti välttämään. Sukupolvenvaihdoksessa juuri siihen liittyvien tunteiden määrä tulee monesti yllätyksenä. Sukupolvenvaihdos nähdään monesti vain juridisena ja veroteknisenä toimenpiteenä. Todellisuudessa yrittäjä käy läpi useita vaikeita kysymyksiä ja päätöksiä. Ovatko omat lapset parhaita henkilöitä jatkamaan yritystoimintaa? Haluavatko he edes sitä? Kenet lapsista tulisi valita toimitusjohtajaksi? Olisiko perhesuhteiden kannalta helpompaa, jos yritys myytäisiin? Mitä itse teen sukupolvenvaihdoksen jälkeen, kun on aika siirtyä eläkkeelle? Itsekin perheyrityksessä kasvaneena tiedän, että perheyrityksen perustajan tahtona on usein se, että hänen asettamansa arvot säilyisivät sukupolvesta toiseen.

Jokainen perheyritys on ainutlaatuinen ja jokainen sukupolvenvaihdosprosessi myös erilainen. Oikein toteutettuna sukupolvenvaihdoksessa on saavutettavissa huomattavia verotuksellisia ja taloudellisia etuja. Omistajan elinaikana sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa kaupalla, lahjalla tai niiden yhdistelmällä. Suunnittelun keskiössä ovat sukupolvenvaihdoshuojennusten hyödyntäminen, sekä esitoimena toteutettavat yritysjärjestelyt. Ajan tasalla olevilla perheoikeudellisilla asiakirjoilla on myös suuri merkitys yrityksen varallisuuden suojaamisessa ja äkillisiin muutoksiin varautumisessa. Kokemukseni mukaan liian usein asiakirjat ovat kuitenkin puutteelliset tai niitä ei ole laadittu lainkaan.

Sukupolvenvaihdos helpottuu, kun jo sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa mukaan otetaan perheyrityksiin erikoistunut ulkopuolinen asiantuntija. Puolueettomana henkilönä asiantuntija pystyy huomioimaan jokaisen perheenjäsenen tahdon. Parhaimmillaan asiantuntijasta kasvaa perheen uskottu neuvonantaja, joka säilyy myös jatkajan rinnalla ja näin omalta osaltaan tukee yrityksen ja sen arvomaailman jatkuvuutta. BDO:n perheyrityksiin erikoistunut asiantuntijatiimi on ollut mukana useissa onnistuneissa sukupolvenvaihdoksissa ja on mielellään apuna sukupolvenvaihdoksen eri vaiheissa.