Kilpailuneutraliteetti, markkinaperusteisuus ja kirjanpidon eriyttäminen

Käytännössä kilpailuneutraliteetti tässä yhteydessä tarkoittaa, että kuntien, kuntayhtymien ja valtion omistamien yhtiöiden liiketoiminta ei vääristä kilpailua yksityisten liiketoiminnan harjoittajien kanssa. Ajatus on varsin ymmärrettävä, koska julkisen sektorin harjoittama liiketoiminta, suoraan tai osakeyhtiön kautta, on mahdollista järjestää riskittömämmin kuin yksityisen puolen harjoittajat. Tämä on toki alue- ja liiketoimintakohtaista.

Kilpailuneutraliteettiin liittyvällä ohjeistuksella pyritään kertomaan pelisäännöistä, joita noudattamalla ko. toimijat eivät vääristä kilpailua markkinoillaan. Nyt on nimenomaan kysymys markkinoilla toimimisesta ja on joitain toimintoja, esim. lakisääteisiä, joihin näitä ohjeistuksia ei sovelleta.

Kilpailuneutraliteettiin liittyy kiinteästi markkinaperusteisuuden käsite. Markkinaperusteisuudella pyritään ainakin osittain näyttämään, että markkinoilla toimitaan neutraalisti. Tähän päästään, kun julkisen sektorin liiketoiminnan kustannukset selvitetään, jotta yksinkertaisimmillaan ymmärretään, että myydyn palvelun tuottamiseen liittyvät suorat- ja epäsuorat kustannukset tulevat katettua kohtuullisella voittolisällä. Tämä tyyppinen tarkastelu korostuu tilanteissa, joissa esimerkiksi kunnan omistama yhtiö käyttää kunnan resursseja. Tällaisessa tilanteessa on mahdollista suunnitelmallisesti tai suunnittelemattomasti jättää korvaamatta kunnan käytettyjä resursseja yhtiön liiketoiminnassa. Tämä mahdollistaisi alhaisemman myyntihinnan kilpailluilla markkinoilla.

Viimeisin päivitetty ohjeistus KKV:lta annettiin 2019 loppuvuodesta ja siinä jatketaan ohjeistusta kirjanpidon eriyttämiseen liittyen. Kirjanpidon eriyttäminen pitää sisällään elementtejä kilpailuneutraliteetista ja markkinaperusteisuudesta. Jotta kilpailuneutraliteettivalvonta KKV:n taholta toteutuu, tulee kunnan tai kuntayhtiön ulosmyynti eriyttää tilinpäätöksen liitteessä tämän vuoden (2020) tilinpäätöksessä.

Ulosmyynnin raja on alhainen (40 000 euroa) ja kirjanpidon eriyttäminen voidaan tehdä esim. yksikkökohtaisesti. Lähtökohtaisesti varmaankin 2020 eriytetyt kirjanpidot ovat olemassa olevien talousjärjestelmien ja kirjanpidon kustannuspaikkojen tulosta. Samaten on selvitettävä, että mikä esim. kunnan myyneistä katsotaan ulosmyynniksi.

Lähtökohtaisesti ulosmyyntiä on kaikki, jota ei ole ohjeistuksen mukaan poissuljettu määrittelystä. Toisaalta ulosmyynti on varsin helppo ymmärtää sellaisen palvelun myyntinä, jolla on markkinat ja kilpailua muiden toimijoiden taholta. Tämän tyyppisiä palveluita monet kunnat tuottavat in-house roolissa ja out-house roolissa. Yhtiöittämisvelvollisuus osaltaan teki kuntayhtiön liiketoiminnasta läpinäkyvämmän. Toistaiseksi on kutenkin vielä kunnan harjoittamaa liiketoimintaa, johon liittyviä kustannuksia ja voittotasoja ei päästä tarkastelemaan ilman, että niiden osalta kirjanpito eriytetään.

KKV on säännöllisesti tehnyt kirjallisia kyselyjä erinäisille yhtiöille seuratakseen tilannetta ohjeistuksien noudattamisen osalta. Tämä seuranta jatkunee jatkossakin, eli kannattaa noudattaa ohjeistuksia ja dokumentoida omat analyysit liiketoimintoihin liittyvistä kustannuksista ja katteista.