Euroopan komissio esittää merkittäviä muutoksia kestävyysraportointivelvollisuuteen

Hanke tähtää EU:n kestävyyssääntelyn yksinkertaistamiseen. Tänä keväänä julkaistaan ensimmäiset CSRD:n mukaiset kestävyysraportit ja nykyinen lainsäädäntö on koettu käytännössä hyvin kompleksiseksi ja monitulkintaiseksi, mikä kasvattaa hallinnointikuluja tarpeettomasti ja hidastaa alkuperäistä tavoitetta vihreälle siirtymälle.

Kestävyysraportointiin liittyvä keskeinen sisältö ja muutokset ovat:

• Kestävyysraportoinnin keventäminen: EU:n kestävyysraportointivelvoitteita on ehdotettu kevennettävän mm. nostamalla kokorajoja, keventämällä ESRS-standardeja ja helpottamalla EU-taksonomiaraportointia.

• Kestävyysraportoinnin siirtymäaikojen tarkastelu: Komissio ehdottaa kahden vuoden siirtymäaikaa 2- ja 3-aallon raportoijille, jotta yrityksillä olisi enemmän aikaa mukautua uusiin vaatimuksiin.

• Toimitusketjujen hallinnan helpottaminen: Komissio pyrkii ehkäisemään ns. "trickle-down"-vaikutusta, jossa suurten yritysten raportointivaatimukset siirtyvät epäsuorasti pienemmille alihankkijoille. 

Komission luonnos on kuitenkin vasta ehdotus, jota käsitellään sekä neuvostossa että parlamentissa ennen muutosten voimaantuloa. Tämän jälkeen kunkin jäsenmaan tulee vielä implementoida muutokset osaksi kansallista lainsäädäntöä. Suomessa noudatetaan siis voimassa olevaa kirjanpitolain kestävyysraportointilainsäädäntöä, kunnes eduskunnassa päätetään sen muuttamisesta. 
 

Miten Omnibus-luonnos vaikuttaisi kestävyysraportointia tekeviin yrityksiin? 

1) CSRD:n kokorajat ja scopessa olevat yhtiöt: 

Mikäli ehdotus tulisi voimaan sellaisenaan, se vähentäisi merkittävästi (80%) niiden yritysten määrää, jotka kuuluvat CSRD:n soveltamisalaan:  

• Vain yritykset, joissa on yli 1 000 työntekijää, jäisivät raportointivelvollisuuden piiriin.

• Tarkemmin sanottuna yhtiöiden tulisi täyttää seuraavat kriteerit kuuluakseen CSRD:n soveltamisalaan: 1) henkilöstömäärä yli 1 000 työntekijää sekä joko 2) liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa tai 3) tase yli 25 miljoonaa euroa.  

• Käytännössä 1 000 työntekijän raja muodostuisi tärkeimmäksi kriteeriksi, sillä tämän kokoluokan yritykset ylittävät lähes poikkeuksetta myös taloudelliset rajat.

• Arvoketjuraportoinnille tulisi selkeät rajat. Yritykset voisivat vaatia arvoketjun pienemmiltä toimijoilta maksimissaan vapaaehtoisesti sovellettavan VSME-standardin mukaisia vastuullisuustietoja.

2) EU-taksonomia ja raportointivelvollisuus:  

• Vain yli 1 000 työntekijän ja yli 450 miljoonan euron liikevaihdon yritykset olisivat velvollisia raportoimaan EU-taksonomiaa koskevan sääntelyn mukaisesti.

• Yhtiöt, joilla on 1 000 työntekijää mutta liikevaihto ei ylitä 450 miljoonaa euroa, raportoisivat EU-taksonomiaa koskevia tietoja vain, mikäli niillä on luokitusjärjestelmän mukaisia aktiviteetteja.  

3) Lakisääteinen kestävyysraportoinnin varmennus ja sen muutokset:

• Suunniteltu siirtymä rajoitetun varmuuden toimeksiannoista kohti kohtuullisen varmuuden tuottavia toimeksiantoja (reasonable assurance) jäädytettäisiin.

• Komissio julkaisee vuoteen 2026 mennessä ”kohdennetut varmennusohjeet” varmennusstandardin (ISSA 5000) sijasta.

4) CSRD:n voimaantulon lykkäys:

• Vuodesta 2025 alkaen raportointivelvollisten yritysten aikataulua siirrettäisiin kahdella vuodella.

• Tämä tarkoittaa, että yritykset, joiden ensimmäinen CSRD-raportti olisi ollut vuodelta 2025, raportoisivat nyt ensimmäisen kerran vasta vuodesta 2027.

• Tavoitteena on estää tilanne, jossa yritykset joutuisivat raportoimaan vain yhden vuoden, ennen kuin ne mahdollisesti poistuvat CSRD:n piiristä.

Tutustu ehdotukseen tarkemmin komission sivuilla: Commission simplifies rules on sustainability and EU investments, delivering over €6 billion in administrative relief  
 

Kannattaako yritysten jatkaa kestävyysraportointiin valmistautumista? 

Näkemyksemme on, että vaikka nykyisissä raportointivelvoitteissa on keventämisen varaa, komission ehdotuksella olisi Suomen toimintaympäristössä liian suuret vaikutukset. Vaikka sääntely kevenisikin, kannattaa yritysten mielestämme silti jatkaa aloitettua vastuullisuustyötä ja kestävyysraportointiin valmistautumista. Toiminnan kestävyyden parantaminen on liiketoiminnan ja maapallon kannalta ratkaisevaa ja läpinäkyvä raportointi tuo myös kilpailuetua.

Kestävyysraportointiin liittyvässä päätöksenteossa kannattaakin tarkastella seuraavia tekijöitä:

• Rahoitus ja sijoittajien odotukset: Sijoittajat ja rahoituslaitokset hyödyntävät varmennettua  vastuullisuustietoa  osana päätöksentekoaan. Luotettavien ja vertailukelpoisten kestävyystietojen saatavuus voi vaikuttaa esimerkiksi lainan saatavuuteen ja hintaan, lainaehtoihin ja sijoitusten houkuttelevuuteen.

• Asiakassuhteet ja kilpailukyky: Suuret kansainväliset yritykset ja julkiset hankintayksiköt vaativat yhä useammin vastuullisuustietoja toimittajiltaan. Yritykset, jotka viivästyttävät raportointiaan, saattavat jäädä kilpailijoistaan jälkeen.

• Vakaa liiketoimintaympäristö ja riskienhallinta: ESRS:n mukainen kestävyysraportointi on erinomainen compliance check list yritysvastuuseen ja auttaa hallitsemaan ympäristö-, ihmisoikeus- ja toimitusketjuriskejä. Tämä parantaa liiketoiminnan ennustettavuutta ja pienentää ESG-riskien toteutumista.

• Ennakoivan valmistautumisen edut: Yrityksillä, jotka ovat jo aloittaneet kestävyysraportoinnin valmistelun, tulee olemaan huomattava etumatka verrattuna niihin, jotka jättävät raportoimatta tai odottavat viime hetkeen.

• Suomen etulyöntiasema: Suomessa CSRD-direktiivi on jo toimeenpantu kansalliseen lainsäädäntöön, ja monet yritykset ovat jo kehittäneet raportointikäytäntöjään. Tämä tuo kotimaisille yrityksille kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla.
   

Lopuksi 

Yhteenvetona voidaan todeta, että selkeämpiä raportointiohjeita komission suunnalta onkin tarvittu, jotta kestävyysraportit täyttäisivät tehtävänsä tuottamalla vertailukelpoista, läpinäkyvää ja varmennettua tietoa yritysten kestävyydestä ja olennaisimmista vaikutuksista ympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan.

Kestävyysraportoinnin kilpailuetu korostuu sekä asiakas- että työntekijämarkkinoilla etenkin tilanteessa, jossa useampi yritys Euroopan alueella hyödyntää mahdollisia siirtymäaikoja ja helpotuksia. Vastuullinen liiketoiminta ei ole vain velvoite, vaan aito kilpailuetu.  

Me BDO:lla voimme auttaa teitä hahmottamaan kokonaiskuvan, arvioimaan sääntelymuutosten vaikutukset ja päivittämään kestävyysraportoinnin suunnitelmia niin, että raportointi säilyy tehokkaana, mutta ei aiheuta tarpeettomia kustannuksia tai heikennä kilpailukykyä. 

Tarjoamme tukea muun muassa seuraavilla osa-alueilla:  

• Kokonaiskuvan hahmottaminen: Autamme teitä ymmärtämään, miten Omnibus-hanke vaikuttaa juuri teihin ja mitä toimenpiteitä on syytä harkita.

• Kestävyysraportoinnin päivittäminen: Räätälöimme raportointiprosessit uusien sääntelyvaatimusten sekä rahoittajien ja suuren yleisön odotusten mukaisiksi mahdollisimman kustannustehokkaasti.

• Riskienhallinta ja strateginen neuvonta: Autamme varmistamaan, että vastuullisuustyönne tukee liiketoiminnan pitkän aikavälin tavoitteita.

• Sääntelyseuranta: Seuraamme EU:n ja Suomen lainsäädäntömuutoksia ja autamme teitä reagoimaan niihin oikea-aikaisesti.

Mikäli haluatte keskustella asiasta tarkemmin tai arvioida Omnibusin vaikutuksia liiketoimintaanne, asiantuntijamme ovat käytettävissänne. Olettehan siis matalalla kynnyksellä meihin yhteydessä!